Turvallisempia tiloja kouluyhteisöön

Turvan tunne koulunkäynnissä edistää oppimista ja lisää kouluviihtyvyyttä. Koulussa toimivat sosiaali- ja terveydenhuollon ammattilaiset ovat avainasemassa lisäämässä turvallisempia tiloja koko kouluyhteisön sisällä.

Yhä useampi on todennäköisesti käynyt elämässään ainakin kerran jossain paikassa tai tilaisuudessa, jossa on ollut käytössä turvallisemman tilan periaatteet. Turvallisempi tila juontaa juurensa marginalisoitujen ihmisten, esim. sukupuoli- ja seksuaalivähemmistöihin kuuluvien sekä mustien ja ruskeiden, tarpeeseen päästä tiloihin, joissa heidän ei tarvitse pelätä syrjintää tai jopa henkensä puolesta. 

 

Nykyään turvallisemmat tilat eivät enää ole tarkoitettu yksinomaan jollekin syrjitylle ryhmälle. Turvallisemman tilan periaatteilla halutaan pitää huolta siitä, että myös kaikille tarkoitetuissa paikoissa ja tilaisuuksissa toimitaan niin, että jokaisella olisi mahdollisimman turvallinen olo. 

 

Turvallisesta käytetään komparatiivimuotoa turvallisempi, koska kaikista pyrkimyksistä huolimatta ei koskaan voida 100 % varmuudella taata, että turvallisuus kaikkien kohdalla toteutuu.

 

Turvassa on monta tekijää

 

Psyykkinen ja fyysinen turvallisuus vaikuttavat merkittävästi ihmisen toimintakykyyn ja esimerkiksi koulunkäyntiin. Turvallisuuden tunne muodostuu hyvin monenlaisista asioista ja kokonaisvaltaisen hyvinvoinnin tueksi tarvitaan siis monenlaisia turvatoimia. 

 

On tärkeää, että oppilaat tietävät poistumiskäytännöt ja kokoontumispaikat tulipalon tai muun uhan varalta ja että tiettyjen esineiden tuonti kouluun on kielletty, mutta tämä ei riitä. Vain näkyvän ja ilmiselvän kiusaamisen ja häirinnän kitkeminen ei auta, jos kouluyhteisön rakenteissa, ilmapiirissä ja asenteissa on turvattomuutta lisääviä tekijöitä.

 

Normit nurin

 

Turvattomuutta lisäävät rakenteet, ilmapiiri ja asenteet johtuvat usein oletuksista ja normeista. Teemme oletuksia esimerkiksi sukupuolesta, seksuaalisesta suuntautumisesta, perhe- ja suhdemuodoista, kansalaisuudesta, kielitaidosta ja sosio-ekonomisesta taustasta. Joitain oletuksia teemme vaikkapa ulkonäön perusteella, joitain puhtaasti normien vuoksi:  Yhteiskunnassamme on voimakas oletus siitä, että jokainen on cissukupuolinen hetero monogaamisessa suhteessa, kunnes toisin todistetaan. 

 

Turvallisemman tilan periaatteet pakottavat ihmistä tunnistamaan omat oletuksensa ja ennakkoluulonsa ja pyrkimään niistä eroon. Kouluyhteisössä tämä tarkoittaa huomion kiinnittämistä myös kaikkeen viestintään, lomakkeisiin, oppilasjaotteluihin ja materiaaleihin.

 

Kuka on vastuussa?

 

Vaikka kaiken yhdenvertaisuutta ja tasa-arvoa edistävän toiminnan tulisi aina tulla ylhäältä päin annettuna yhteisenä velvoitteena, on byrokratia hidasta ja matkalla monenlaisia (ihmis)jarruja. Siksi onkin tärkeää myös ruohonjuuritasolla siellä käytännön työssä tehdä niitä pieniä muutoksia, jotka oma toimivalta sallii. 

 

Mitä jos lähtisi liikkeelle ihan pienestä? Koko kouluyhteisön, opehuoneen tai luokan sijaan pienestä vastaanottohuoneesta, yksilökohtaamisesta. Oppilas saapuu terveydenhoitajan, kuraattorin tai psykologin vastaanotolle, silmäilee odotushuoneen seinälle ripustettuja turvallisemman tilan periaatteita. Sisällä ammattilainen kysyy, huomasiko oppilas periaatteet ja kertoo, kuinka tässä tilassa hän saa olla oma itsensä. 

 

Oletusten sijaan ammattilainen kysyy ja antaa oppilaan kertoa ja määritellä itseään koskevia asioita. Ammattilainen kunnioittaa oppilaan rajoja ja auttaa tarvittaessa asettamaan niitä. Ammattilainen puhuu lapsen tai nuoren identiteettiä ja kokemusta vahvistavasti. Ammattilainen tarjoaa vaihtoehtoja eikä painosta. Ammattilainen tekee kirjaukset välttäen turhaa sukupuolittamista.

 

Voi olla, että juuri näin jo teetkin. Erinomaista! Uskon, että oppilashuollon teot oppilaiden kokonaisvaltaisen hyvinvoinnin lisäämiseksi ovat merkittävässä roolissa turvallisemman tilan laajentamiseksi käsittämään koko kouluyhteisöä. Vähintäänkin oppilas tietää, että näissä pienissä huoneissa on tavattavissa turvallinen aikuinen, joka antaa oppilaalle tilan olla oma itsensä.

 

Anna-Riitta Kässi (they/them)

anna-riitta.fi

sujuvaaseksuaalikasvatusta.fi

doula-akatemia.fi

Turvallisemman tilan periaatteet

 

Emme tee ihmisen maailmankatsomukseen, toimintakykyyn, kansalaisuuteen, ihonväriin tai muihin henkilökohtaisiin ominaisuuksiin perustuvia yleistyksiä.

 

Emme tee oletuksia esimerkiksi ihmisen sukupuolesta, seksuaalisesta suuntautumisesta, toimintakyvystä tai perhetaustasta.

 

Olemme tietoisia ennakkoluuloistamme ja pyrimme tarkastelemaan, mistä ne kumpuavat.

 

Emme käytä syrjiviä ja sortavia sanoja ja ilmaisuja.

 

Annamme kaikilla tilaa osallistua ja ilmaista itseään.

 

Emme häiritse ketään sanallisesti tai fyysisesti.

 

Kysymme suostumusta ja kunnioitamme jokaisen omia rajoja.

 

Emme nolaa toisia ja naura toisten virheille.

 

Emme arvostele ja kommentoi kenenkään ulkonäköä.

 

Emme arvota ketään sen perusteella, mitä hän ei vielä tiedä tai osaa.

 

Selitämme sanat ja käsitteet, jotka voivat olla muille vieraita.

 

Puutumme muiden vahingolliseen käytökseen lempeän jämäkästi.

Pyydämme anteeksi, kun olemme loukanneet muita.