Meitä suojaavat bakteerit sekä suussa että suolistossa

Annika Mäyrä, MML, mikrobiologi

Kuva1. Suun eri patogeenibakteerilajien yhteys elimistön sairauksiin. (1)

Hyvinvointimme kannalta on oleellista säilyttää koko kehoa suojaavat ja ei-toivottujen bakteerien lisääntymistä estävät hyödylliset bakteerit niin suussa kuin suolistossakin. Juuri nyt suolistomikrobisto on yksi kiinnostavimmista terveyteen liittyvistä tutkimusalueista maailmanlaajuisesti. Uudet menetelmät mahdollistavat mikrobiston yksityiskohtaisen tutkimuksen ja tuloksia eri sairauksien yhteyksistä mikrobistoon löydetään jatkuvasti. Suun ei-toivottujen bakteerilajien yhteydestä suolisto-ongelmiin on myös jo viitteitä. Tutkimuksessa kysymys on: ’’Voiko omaa mikrobistoaan ohjata terveyttä ylläpitävään suuntaan?’’

Suussa esiintyvät ei-toivotut taudinaiheuttajabakteerit voivat altistaa useille sairauksille kuten sydän- ja verisuonitaudeille, suu- ja suolistosairauksille, hengitystieinfektioille, diabetekselle tai raskauden komplikaatioille, jopa Alzheimerin taudille (1).
Hyvä suuhygienia on hammasterveyden peruskivi, mutta kliinisten tutkimusten mukaan suun hyödyllisillä bakteerilajeilla on myös oleellinen merkitys plakin ja ientulehduksien ennaltaehkäisyssä. Tasapainoinen mikrobisto suussa on elimistön ensimmäinen suojamuuri taudinaiheuttajia vastaan.

Lasten suun terveydellä on vaikutus aikuisuuden riskitekijöihin

Juuri julkaistu suomalainen pitkäaikaistutkimus on osoittanut, että lapsuudessa plakkia ja ientulehduksia aiheuttava suun huono bakteeritasapaino näkyy riskinä sairastua aikuisena sydän- ja verisuonitauteihin (2). Suomalaisessa LASERI-tutkimuksessa rekisteröitiin 755:n lapsen suun tulehdukset vuonna 1980 jolloin lapset olivat 6,-9 ja 12-vuotiaita. Heidän terveyttään seurattiin 27 vuotta. Tutkimuksen lopussa koehenkilöt olivat 33-39-vuotiaita ja heiltä mitattiin kaulavaltimon seinämän paksuus, jolla todennetaan varhaista valtimokovettumatautia. Lapsuuden hyvä suun terveys, karieksen ja ientulehdusten määrä, yhdistyi matalampiin sydän- ja verisuonisairauksien riskitekijöihin koko seuranta-ajan aikana (2).

Hampaiden hoito ei ole lapsilla vielä suositusten tasolla ja vain noin puolet lapsista harjaa hampaansa kaksi kertaa päivässä. Huonolla suun terveydellä on kauaskantoiset seuraukset myös yleisterveyden kannalta, lisäten myös muiden sairauksien kuin vain sydän- ja verisuonitautien riskiä (1).

Suojaavat suun bakteerilajit

Suussa on satoja erilaisia bakteerilajeja. Suun olosuhteet, ruokavalio, sylki ja happi ohjaavat bakteerivalikoimaa. Suussa on noin 500 bakteerilajia, kun suolistossa on yli 1200. Terveessä suussa on valtalajina Streptococcus salivarius. Laji sisältää erilaisia kantoja. Tasapainoinen mikrobisto toimii suojamuurina taudinaiheuttajia vastaan suun, nenän ja nielun alueella. S.salivarius kannoista noin 40%:n on todettu tuottavan luonnostaan antimikrobisia yhdisteitä, salivarisiinejä, joiden on todettu estävän ei-toivottujen bakteerilajien lisääntymistä suun ja nielun limakalvoilla (3). Lasten, joilla ei ollut salivarisiinejä tuottavia S. salivarius -kantoja suussaan todettiin sairastuvan noin 2x useammin S. pyogenes bakteerien aiheuttamaan nielutulehdukseen (4)(kuva 2). Nielun lisäksi salivarisiinejä tuottavat lajit kolonisoivat suun limakalvot. Jo kahden viikon S. salivarius K12 –bakteerien käytön (purutabletti 1x10e9 cfu/tabletti/pv) jälkeen 88% terveistä koehenkilöistä oli kolonisoitunut ko. bakteerikannalla (5). Salivarisiinien tuotto, kolonisaatiokyky (kiinnittymiskyky) ja paikallisen immuunivasteen stimulaatio ovat todetut mekanismit ei-toivottujen bakteerien kiinnittymisen ja toiminnan ehkäisyssä.(6,7)

Kuva 2. Streptococcus salivarius -lajin kannoilla on erilaisia ominaisuuksia. Salivarisiineja tuottavat kannat estävät ei-toivottuja bakteerilajeja esim. S. pyogenes –nielutulehdusten aiheuttajia ja siten vähentävät sairastumisriskiä (4)

Aikuisväestöstä elimistön tulehduksista jopa 70% on suussa (ientulehdukset).
Suun mikrobiston epätasapainon voi aiheuttaa esimerkiksi: antibiootit, kortisoni (astmalääkitys), raskaus (3 viimeistä kuukautta), hiivan ylikasvu kuivassa suussa, diabetes ja sokeristen välipalojen liiallinen käyttö. Suojaavan mikrobiston voi onneksi palauttaa suun omia bakteerilajeja sisältävillä tuotteilla. Hyvä suun hygienia yhdistettynä suojaaviin bakteereihin on uusi tapa hoitaa suun terveyttä. Erityisesti tunnettua on antibioottikuurien vaikutus sekä suun, että suoliston suojaaviin bakteerilajeihin. Vaikutus voi kestää kuukausia kuurin jälkeen, jolloin ei-toivotut bakteerilajit myös voivat ottaa vallan.

Raskaus näkyy suussa ja äidin bakteerit siirtyvät lapselle

Hormonaaliset muutokset raskauden aikana altistavat äidin ientulehduksille. Kolmen viimeisen kuukauden aikana suun olosuhteet ja syljen koostumus muuttuvat siten, että ei-toivottujen bakteerilajien määrä lisääntyy ja riski reikiintymiselle sekä hiivan kasvulle lisääntyy. Hyödyllistä suojaavaa mikrobistoa voi kuitenkin ylläpitää.

Lapsen suun mikrobisto kehittyy heti syntymän jälkeen ja pioneereina ovat S. salivarius-bakteerit. (8) Ensimmäiset maitohampaat puhkeavat 4-11 kuukauden iässä, jolloin S. mutans- bakteerien toiminta alkaa.

Tutkimuksia mahdollisuuksista ohjata suun mikrobistoa

Useita tutkimuksia on jo julkaistu terveen suun Streptococcus salivarius –maitohappobakteerien salivarisiinejä tuottavien kantojen suojaavasta vaikutuksesta sekä lapsilla että aikuisilla (viite Burton 2013, Scariya 2015). Suomessa 8-9-vuotiailla lapsilla tehdyssä tutkimuksessa sekä plakkia aiheuttavien S. mutans– että ientulehdusta aiheuttavien bakteerien on osoitettu vähenevän S. salivarius purutabletteja käytettäessä jo 1 kuukaudessa. Yllättävää tutkimuksessa oli, että näin nuorilla lapsilla oli jo runsaasti ientulehdusta aiheuttavia bakteerilajeja ( kuva 3 ja 4) (11).

Kuva 3. Plakkia muodostavien Streptococcus mutans -bakteerien osuus väheni merkittävästi jo 1 kuukauden S.salivarius M18-purutablettien käytön aikana 8-9 vuotiailla lapsilla (n=38). (11)

Kuva 4. Ientulehdusta aiheuttavien Porphyromonas gingivalis bakteerien osuus väheni merkittävästi 1 kuukauden S.salivarius M18-purutablettien käytön aikana. (11)

Suu, nenä ja nielu ovat samaa mikrobiologista aluetta missä ei-toivotut bakteerilajit jylläävät. S. salivarius K12 -bakteereita käytettäessä on osoitettu aikuisilla nielutulehduksien ja lapsilla nielu- ja korvatulehduksiin väheneminen (12,13). Samalla antibioottikuurien käyttö saatiin vähenemään merkittävästi (14). Suojaavien bakteerien lisääminen suun mikrobistoon onkin luonnollinen tapa ennaltaehkäistä taudinaiheuttajien lisääntymistä ja toimintaa.

Myös aikuisilla tehdyt kliiniset tutkimukset osoittavat, että S. mutans– ja ientulehdusbakteerien sekä hiivojen syrjäyttäminen suun mikrobistossa on mahdollista hyödyllisiä bakteerilajeja lisäämällä (10,15) (Kuva 5). Hiivoja voi ilmestyä suuhun erilaisten lääkehoitojen (kortisonisuihkeet) yhteydessä tai kuivan suun ongelmana.

Kuva 5. Neljän kuukauden intervention jälkeen spesifisten maitohappo+propionihappobakteerien vaikutus hiivan (Candida albicans) määrään koeryhmän vanhuksilla (n=92) oli vähentynyt 32% ja kontrolliryhmässä (n=100) lisääntynyt 21% (15)

Diabeetikon suun mikrobisto on helposti epätasapainossa

Mitä huonompi on diabeetikon verensokerin hoitotasapaino, sitä enemmän veressä, syljessä ja kudosnesteissä on sokeria. Siksi myös suun mikrobiston tasapaino järkkyy helposti ja ei-toivottujen bakteerien ja hiivojen toimintaolosuhteet paranevat. Diabetes altistaa sekä ientulehduksille ja vakavammalle parodontiitille. Hiiva voi aiheuttaa limakalvoille kirvelyä ja haavaumia. Kuvassa 6 on esimerkki, miten diabeetikon suun mikrobistoa voidaan ohjata S.salivarius M18 –maitohappobakteerien avulla ja vähentää ei-toivottujen bakteerien osuutta(16).

Kuva 6. 1-tyypin diabetesta sairastavan miehen suun mikrobiston koostumus ennen ja jälkeen S. salivarius M18-purutablettien käytön. Jo 1 kuukauden käyttöaika vähensi ei-toivottujen bakteerilajien osuutta ja hyödyllisten maitohappobakteerien osuus nousi kasvoi selvästi. (16)

Suoliston mikrobistossa on eri bakteerilajeja kuin suussa

Suolisto on elimistön suurin immunologinen elin ja ’’toiset aivot’’. Aikuisella n. 1,5 kg bakteerimassa ja yli 1200 lajin monimuotoisella mikrobistolla on laaja toimintakenttä: ne hajottavat ravinteet imeytyvään muotoon, tuottavat hyödyllisiä yhdisteitä, viestivät immuunisysteemille, estävät taudinaiheuttajien toimintaa, hillitsevät kroonisia tulehduksia, vaikuttavat kehon rasvan kertymiseen ja tuottavat mielialaan vaikuttavia yhdisteitä kuten serotoniinia. Pienten lasten mikrobisto sisältää enemmän bifidobakteereita ja niiden osuus vastustuskyvyn rakentumisessa on oleellinen. Ikääntyessä taas bifodobakteerien osuus vähenee ja myös mikrobiston monimuotoisuus vähenee.

Puutteellinen, epätasapainoinen mikrobisto on jo yhdistetty moniin sairauksiin kuten diabetekseen, reumaan, allergioihin, tulehduksellisiin suolistosairauksiin ja masennukseen.

Uusimpien tutkimusten mukaan myös ientulehdusta aiheuttavia suun Fusobakteereita on todettu löytyvän suolistosta ja niiden osuutta esim. ärtyneen suolen oireyhtymään (IBS) tutkitaan.

Suolistonkin mikrobistoa voi kuitenkin ohjata ja hyödyllisten bakteerilajien osuutta lisätä ruokavaliolla ja bakteerituotteilla: suolistossa viihtyviä hyödyllisiä lajeja ovat bifidobakteerit ja laktobasillit, joiden ravintona toimivat erilaiset ravinnon kuidut.

Lähteet

Bui ym 2019. Biomed J 02 2:42(1):27
Pussinen ym 2019. JAMA Netw Open.
Burton ym 2010. Probiotics&antimicro.prot 2:135
Dieksen &Tagg 2000. Ent. New millennium 81-84
Horz ym 2007.Oral Microbial Immunol 22:126
Fiedler ym 2013. Appl Environ Microbiol 79(4):1265
Manning ym 2016. BMC Microbiol 16:225
Könönen ym 2002. J Med Microbiol 51:723
Burton ym 2013. J Med Microbiol 62:875
Scariya ym 2015. Int J Pharm Sci &:242
Salminen S., Munukka E. 2017. HY, Hammaslääketieteen laitos
Di Pierro ym 2012 Int J Gen Med 5:99
Di Pierro ym 2015. Int J Gen Med 8:303
Di Pierro ym 2018. Minerva Pediatr.
Hatakka ym 2007. J Dent res 86:125
Mäkinen, V-M, 2017 Gutguide data, julkaisematon