Pääkirjoitus

Uuden Neuvola ja kouluterveys -lehden teemana on turvallisuus: tärkeä aihe, joka on keskeinen osa lapsen kasvua ja kehitystä. Turvallisuus on tärkeää jo odotusaikana – paitsi lasten myös äitien ja kaikkien vanhempien. 

Vaikka usein katsomme vanhempia siitä näkökulmasta, miten autamme heitä olemaan lastensa tukena ja kasvuympäristönä, on aikuisten hyvinvointi tärkeää muutenkin kuin välineellisesti. Aikuiset kyllä huomaavat, ollaanko heistä kiinnostuneita itsensä takia vai ainoastaan siksi, että heidän kauttaan vaikutetaan lasten elämään.

Psyykkinen turvallisuus on lapsen kehityksen kannalta yhtä tärkeää kuin fyysinen turvallisuus. Vanhempien mielenterveyden ja hyvinvoinnin tukeminen on tärkeää. Ylikuormittuneet ja stressaantuneet aikuiset eivät pysty yhtä herkästi tulkitsemaan lapsen viestejä vuorovaikutustilanteissa ja huomioimaan lapsen tarpeita. Perheissä, joissa esiintyy mielenterveys- tai päihdeongelmia, lapsi on erityisen haavoittuvassa asemassa. Psyykkisen turvallisuuden tukeminen vaatii ennaltaehkäisevää työtä ja vanhemmuuden tukemista jo äitiysneuvolassa.

Kouluympäristö on keskeinen lasten sosiaalisen kehityksen paikka, mutta turvallisen kasvu- ja oppimisympäristön luominen vaatii aikuisilta työtä. Kiusaaminen, väkivalta ja syrjäytyminen ovat yleisiä ongelmia, jotka vaikuttavat lapsen psyykkiseen hyvinvointiin. Kouluterveydenhoitajat ja opiskelijahuolto ovat avainasemassa ongelmien ehkäisemisessä ja käsittelemisessä.

Internet ja sosiaalinen media ovat tulleet tärkeäksi osaksi lasten elämää. Verkkokiusaaminen, haitalliset sisällöt ja seksuaalinen häirintä ovat kasvavia uhkia. Ammattilaiset voivat tukea vanhempia ja lapsia opastamalla heitä turvataidoissa myös verkossa.

Psyykkisen turvallisuuden tukeminen vaatii herkkyyttä ja taitoa kohdata lapset ja perheet empaattisesti. On tärkeää tarjota apua ilman leimaantumisen pelkoa, erityisesti aiheissa, joissa lapset ja aikuiset pelkäävät leimaantumista tai tuomitsemista. 

Teknologia tuo mukanaan uusia mahdollisuuksia perheiden ja lasten turvallisuuden tukemiseksi. Digitaaliset palvelut voivat helpottaa perheiden pääsyä terveydenhuollon palveluihin ja tarjota välineitä turvallisuustiedon jakamiseen. Samalla on kuitenkin varmistettava, että henkilökohtainen vuorovaikutus säilyy keskeisessä roolissa.

Perhepalveluiden saatavuus ja laatu vaihtelevat alueittain. Jotta lasten ja perheiden turvallisuus voidaan varmistaa, tarvitaan riittävästi resursseja ja koulutusta, jotka tukevat ammattilaisia heidän työssään. Poliittiset päättäjät ovat avainasemassa siinä, että lasten ja perheiden palvelut saavat riittävästi rahoitusta ja että apua on saatavilla oikea-aikaisesti ja yhdenvertaisesti kaikille.

Eeva Itkonen