Miten puhumme painosta ja lihavuudesta vastuullisesti

On tärkeää, että elintavat ja paino otetaan terveydenhuollossa puheeksi rakentavasti ja
vastuullisesti. Tapamme puhua lihavuudesta voi lisätä tai vähentää siihen liittyvää kielteistä leimaa
eli stigmaa.

Teksti: Eeva Itkonen

Ammattilaisen omat asenteet ja ajatukset välittyvät kohtaamistilanteessa eteenpäin, joten niiden
tunnistaminen on tärkeää. ”Lihavuudesta puhuminen on aina myös lihavista ihmisistä puhumista”,
toteaa Syömishäiriöliitto ry:n asiantuntija Katri Mikkilä.

Tapa, jolla lihavuudesta puhutaan, voi ylläpitää stereotypioita tai syyttää yksilöitä heidän
painostaan. ”Haasta omia oletuksia. Jos ihminen on lihava, se ei silti tarkoita, että hän syö koko
ajan epäterveellisiä ruokia. Ulkonäön perusteella ei voi tietää ruokailu- tai liikkumistottumuksista”,
Katri Mikkilä sanoo.

Kuuntele, älä oleta

Asiakkaan kohtaaminen epäonnistuu silloin, kun painon perusteella tehdään oletuksia elintavoista
tai valinnoista, kehotetaan vain laihduttamaan tai tarjotaan neuvoja, jotka asiakkaalla on jo
tiedossa.

Ammattilaisen tulee tarjota tietoa tavalla, joka vahvistaa asiakkaan kokemusta siitä, että hänellä
on valta vaikuttaa, miten asian kanssa edetään. Asiakkaalla tulee myös olla mahdollisuus päättää,
miten painosta puhutaan tai puhutaanko lainkaan.

Punnitseminen on terveydenhuollon ammattilaiselle usein yksi rutiinitehtävä muiden joukossa.
Harvalle ihmiselle paino on kuitenkaan täysin neutraali asia, vaan se herättää erilaisia
tunnereaktioita. Asiakkaalle on hyvä aina kertoa, miksi paino mitataan tai otetaan puheeksi. Jos
punnitseminen on tärkeää, tulee olla valmis keskustelemaan siihen liittyvistä tunteista.

Tiedonantamiseen ylipainon terveysvaikutuksista kannattaa aina kysyä lupa ja kysyä, mitä asiakas
jo tietää. Muuten neuvominen voidaan kokea alentavana.

Anna aikaa ja tue eteenpäin

Ylipainon taustalla on usein rikkinäinen ruoka- ja kehosuhde. ”Syömistä käytetään puuttuvien
turva- ja tunnetaitojen kompensoimiseen ehkä useammin kuin mitä osataan tunnistaa. Ylipainossa on siten kyse muustakin kuin liikunta- ja

ruokatottumuksesta”, Katri
Mikkilä sanoo. Painoa ei pitäisi ottaa puheeksi ohimennen, vaan ammattilaisella tulisi olla aikaa ja
osaamista kohdata ihminen tilanteessa kokonaisuutena. Lisäksi on varmistettava, että asiakas saa
tarvitsemansa hoidon, ohjauksen ja tuen.

Syömisestä, liikkumisesta ja hyvinvoinnista voi puhua myös puhumatta painosta. Oman kehon
kuuntelun opettelu ruokavalintoja tehdessä ja liikkumisen ilon löytäminen ovat tärkeitä tavoitteita
myös ilman laihtumispäämäärää. Riittävä uni ja lepo ovat terveyden kannalta tärkeitä.

Lapsen hyvinvointi edellä

Lapsen painosta puhuttaessa on tärkeää huomioida, miten asioista puhutaan lapsen läsnä ollessa
ja mitkä keskustelut käydään aikuisten kesken. Pituus- ja painomittaukset tehdään myönteisessä
hengessä. Lapselle ja vanhemmille voi kertoa, että kasvua seurataan, koska se antaa laajasti tietoa
lapsen terveydentilasta ja hyvinvoinnista. Jos painon nousun vuoksi tulee tarve miettiä perheen
arjen valintoja, keskustelu kannattaa aloittaa lapsen hyvinvoinnin teemoilla. Elintapamuutosten
tavoitteena on lapsen hyvinvoinnin tukeminen ja terveys.

Kannustaminen, motivointi ja myönteinen palaute onnistumisista ovat ohjauksen perusta.
Vanhemmille tulee jäädä päällimmäiseksi tunne, ettei vanhemmuutta arvioida lapsen painon
kautta, vaan sitä arvostetaan ja kunnioitetaan.

Jos kouluikäinen lapsi on yksin vastaanotolla, edetään lapsen ehdoilla, lapsen ikä ja kehitystaso
huomioiden. Painoon liittyvät asiat eivät ole lapsen vastuulla, joten keskustelu keskittyy lasta
kiinnostaviin ja askarruttaviin asioihin. Keskustelun apuna voi käyttää esimerkiksi Neuvokas perhe
-ohjauskuvia. Yläkouluikäisen nuoren kanssa keskustelun voi aloittaa kysymällä hyvinvoinnista ja
elintavoista. Tärkeintä on, että lapselle jää tunne siitä, että hän kelpaa ja on arvokas.

Oppaita ammattilaisille

Painon puheeksi oton tueksi on olemassa oppaita sekä lasten että aikuisten parissa
työskenteleville terveydenhuollon ammattilaisille. Myös Lihavuuden Käypä hoito -suosituksessa on
linjauksia painon puheeksi ottamiseen.

Miten siitä painosta sitten pitäisi puhua? – Opas vastuulliseen painopuheeseen. Syömishäiriöliitto.
Saatavilla internetissä: https://www.syomishairioliitto.fi

Neuvola- ja alakouluikäisen lapsen ylipainon puheeksiotto. Opas lapsiperheen kanssa työskentelevälle
ammattilaiselle. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, Tuki- ja liikuntaelinliitto Tule ry, Sydänliitto/ Neuvokas perhe.
2019. Saatavilla internetissä: https://urn.fi/URN:ISBN:978-952-343-322-9

Lapsen painon puheeksiotto. Neuvokas perhe. Saatavilla internetissä:
https://neuvokasperhe.fi/ammattilaiset/tyovalineet/painon-puheeksiotto/

Painon puheeksi ottaminen. HUS, Sydänliitto, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, 2021. Saatavilla
internetissä: https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2021081243185

Lihavuus (lapset, nuoret ja aikuiset). Käypä hoito -suositus. Suomalaisen Lääkäriseuran
Duodecimin, Suomen Lihavuustutkijat ry:n ja Suomen Lastenlääkäriyhdistys ry:n asettama
työryhmä. Helsinki: Suomalainen Lääkäriseura Duodecim, 2024. Saatavilla internetissä:
www.kaypahoito.fi

1/2024