Liikunta-aktiivisuus ja koulumenestys

Sanna Palomäki yliopistonlehtori
Leena Martin projektitutkija
Sami Kokko apulaisprofessori

Lasten ja nuorten koulumenestykseen vaikuttavat monet biologiset, fyysiset, sosiaaliset ja psyykkiset tekijät. Aikaisemmat tutkimukset ovat osoittaneet esimerkiksi, että tytöt menestyvät koulussa keskimäärin poikia paremmin. Sosiaalisista tekijöistä mm. vanhempien korkean koulutustason ja perheen sosioekonomisen aseman on havaittu olevan positiivisessa yhteydessä lasten koulumenestykseen.

Erityisesti viime vuosina tutkijat ovat olleet kiinnostuneita liikunnan ja koulumenestyksen välisistä yhteyksistä. Liikunta-aktiivisuuden on havaittu vahvistavan lasten tiedollisia toimintoja, kuten muistia ja toiminnanohjausta sekä edistävän tehtäviin keskittymistä, käyttäytymistä ja osallistumista oppitunneilla (Syväoja ym. 2012). Sekä koulupäivänaikaisen liikunnan että vapaa-ajan liikunnan yhteyksistä koulumenestykseen on olemassa myönteistä tutkimusnäyttöä. Paljon liikkuvat lapset näyttävät pärjäävän paremmin koulussa kuin vähemmän liikkuvat ikätoverinsa. Yksioikoisesti ei voida kuitenkaan sanoa, että runsas liikkuminen johtaisi parempaan koulumenestykseen, sillä tekijöiden syy-seuraussuhteista ei tiedetä riittävästi. Lisäksi on todennäköistä, että liikunnan vaikutukset oppimiseen välittyvät usean eri tekijän kautta. (Kantomaa ym. 2018.)

Suomalaisen liikuntasuosituksen mukaan 7–18-vuotiaiden lasten tulisi liikkua vähintään 1–2 tuntia päivittäin monipuolisesti ja ikään sopivalla tavalla. Päivittäiseen liikuntaan tulisi sisältyä myös rasittavaa liikuntaa, jossa hengästyy selvästi ja sydämen syke kiihtyy. (Lasten ja nuorten liikunnan asiantuntijaryhmä 2008.) Suositus määrittää liikunnan vähimmäismäärän terveyden kannalta, mutta toki runsaampi liikkuminen voi edelleen lisätä terveyshyötyjä. Liikuntasuositus pitää sisällään kaiken fyysisen aktiivisuuden koulussa ja vapaa-ajalla: koulumatkat, välitunnit, liikuntatunnit, koulun jälkeiset harrastukset ja aktiiviset siirtymiset sekä omaehtoisen liikkumisen. Aikaisempien tutkimusten mukaan vähintään tunnin päivässä liikkuu suomalaisista yläkouluikäisistä nuorista alle neljännes. Tytöt täyttävät suosituksen poikia harvemmin ja vanhemmat oppilaat nuorempia harvemmin. (Kokko & Mehtälä
2016, THL 2017.)

Tässä artikkelissa tarkastellaan LIITU 2018 -kyselytutkimuksesta saatuja tuloksia nuorten liikunta-aktiivisuudesta ja koulumenestyksestä. LIITU- tutkimus on väestötason monitieteinen trenditutkimus, jossa on kerätty tietoa 7–15-vuotiaiden liikuntakäyttäytymisestä vuosina 2014, 2016 ja 2018. 

Vuoden 2018 LIITU-tutkimukseen osallistui kaikkiaan 7132 lasta ja nuorta, joista tässä esitettävissä tuloksissa ovat mukana yli 2000 yläkouluikäisen nuoren vastaukset. 

Tarkastelu on rajattu seitsemäs- ja yhdeksäsluokkalaisiin nuoriin, sillä sitä nuoremmilla vastaajilla oli hyvin harvoin kyselyssä pyydettyjä edellisessä todistuksessa olleita arvosanoja (liikunnasta, äidinkielestä tai matematiikasta). Tämä johtunee siitä, että suurimmassa osassa kouluja on käytetty alaluokilla sanallista arviointia.

Liikunta-aktiivisuuden iänmukainen lasku jyrkkää

LIITU 2018 -tutkimuksen mukaan yläkouluikäisissä 13-vuotiaista, eli seitsemäsluokkalaisista liikuntasuosituksen saavutti kolmannes (32 %), mutta yhdeksäsluokkalaisista enää viidennes (19 %). Sekä seitsemäs- että yhdeksäsluokkalaisista pojat olivat liikunnallisesti tyttöjä aktiivisempia (35 % vs. 29 %; 23 % vs. 15 %). Liikunta-aktiivisuuden iän mukainen väheneminen näkyi tutkimuksessa nytkin selvästi, sillä alakouluikäisistä vielä lähes puolet (44 %) saavutti suosituksen, eli liikkui vähintään tunnin päivittäin.

Tytöt saavat parempia arvosanoja kuin pojat
Tyttöjen arvosanoilla mitattu koulumenestys oli poikia parempaa sekä äidinkielessä, matematiikassa että liikunnassa. Etenkin äidinkielessä tyttöjen keskiarvo (8,5) oli odotetusti poikien keskiarvoa (7,7) selvästi korkeampi. Noin puolen arvosanan ero huomattiin myös matematiikan arvosanoissa (8,3 vs. 7,8) tyttöjen hyväksi. Liikunnan arvosanoissa sukupuolten keskiarvojen ero oli pienin, mutta liikunnassakin tyttöjen keskiarvo 8,5 oli poikien keskiarvoa 8,3 hieman parempi. Verrattaessa seitsemäsluokkalaisten ja yhdeksäsluokkalaisten arvosanoja ei havaittu merkitseviä eroja äidinkielessä tai matematiikassa, mutta liikunnasta yhdeksäsluokkalaiset saivat keskimäärin hieman parempia arvosanoja kuin seitsemäsluokkalaiset.
Tutkittaessa liikunnan ja muun koulumenestyksen yhteyttä havaittiin, että liikunnan arvosanoilla oli positiivinen yhteys sekä äidinkielen että matematiikan arvosanoihin molemmilla sukupuolilla (kuviot 1 ja 2). Kiitettävän arvosanan liikunnasta saaneilla nuorilla oli keskimäärin parhaat arvosanat myös äidinkielestä ja matematiikasta.

Vähiten liikkuvilla nuorilla heikoin koulumenestys
Lisäksi selvitettiin, miten nuoren liikunta-aktiivisuus eli päivittäisen liikuntasuosituksen toteutuminen oli yhteydessä liikunnan, äidinkielen ja matematiikan arvosanoihin. Liikuntasuosituksen täyttävien nuorten liikunnan arvosanojen keskiarvo (8,80) oli merkitsevästi korkeampi kuin muiden, vähemmän liikkuvien nuorten keskiarvo (8,37).
Vähiten liikkuvat nuoret, joilla tunnin liikuntasuositus toteutui vain 0–2 päivänä, saivat sekä äidinkielestä että matematiikasta (kuvio 3) merkitsevästi heikompia arvosanoja kuin muut nuoret. Muut liikunta-aktiivisuus ryhmät eivät kuitenkaan eronneet merkitsevästi toisistaan äidinkielen tai matematiikan arvosanojen keskiarvon suhteen. Korkeimmat keskiarvot äidinkielessä ja matematiikassa olivat 5-6 päivänä liikuntasuosituksen saavuttavilla nuorilla. Tähän ryhmään verrattuna liikuntasuositukseen yltäminen seitsemänä päivänä ei näyttäisi enää lisäävän koulumenestystä, mutta ei myöskään merkitsevästi laskevan sitä.

Lopuksi
Nuorten liikunta-aktiivisuuden havaittiin LIITU 2018 -tutkimuksessa olevan positiivisessa yhteydessä koulumenestykseen. Vähiten liikkuvat nuoret saivat keskimäärin heikompia arvosanoja äidinkielestä ja matematiikasta kuin enemmän liikkuvat. Tulokset liikunnan ja koulumenestyksen välisistä yhteyksistä ovat yhteneviä aiheen aikaisempien tutkimustulosten kanssa (Syväoja ym. 2012; 2013). Tuloksia tulkittaessa on kuitenkin huomioitava, ettei LIITUtutkimuksen analyyseissa ole huomioitu muita liikunta-aktiivisuuteen ja koulumenestykseen vaikuttavia tekijöitä, joista ainakin perheen sosioekonominen asema tulisi jatkossa huomioida.
Lisäksi LIITU-tutkimuksessa huomattiin, että vähiten liikkuvilla lapsilla ja nuorilla (0-2 päivänä/viikossa) oli erilaisia fyysisiä ja psyykkisiä oireita, kuten päänsärkyä, alakuloisuutta, nukahtamisvaikeuksia ja yksinäisyyden kokemuksia, merkitsevästi useammin kuin enemmän liikkuvilla (Kokko ym. 2019). Myös nämä tekijät voivat olla yhteydessä koulumenestykseen ja olla osaltaan selittämässä liikunnan ja koulumenestyksen yhteyttä. Yhteenvetona voidaan kuitenkin todeta, että riittävä liikunta tukee nuoren hyvinvointia, koulussa jaksamista ja oppimista. Lisää lasten ja nuorten liikuntakäyttäytymisestä kertovia tuloksia löytyy LIITU 2018-raportista (Kokko & Martin 2019), joka on luettavissa myös netissä.

Lähteet
Kantomaa, M. ym. 2018. Koulupäivän aikainen liikunta ja
oppiminen. Opetushallituksen raportteja ja selvityksiä
2018:1.
Kokko, S. & Mehtälä, A. (toim.) 2016. Lasten ja nuorten
liikuntakäyttäytyminen Suomessa. LIITU-tutkimuksen
tuloksia 2016. Valtion liikuntaneuvoston julkaisuja 2016:4.
Kokko, S. ym. 2019 LIITU 2018-tutkimus: Liikunnan
merkitysten kirjo on kaventunut. Liikunta & Tiede 58 (1),
4-9.

Kokko, S. & Martin, L. (toim.) 2019. Lasten ja nuorten
liikuntakäyttäytyminen Suomessa. LIITU-tutkimuksen
tuloksia 2018. Valtion liikuntaneuvoston julkaisuja 2019:1.
Lasten ja nuorten liikunnan asiantuntijaryhmä 2008. Fyysisen
aktiivisuuden suositus kouluikäisille 7–18-vuotiaille.

Opetusministeriö ja Nuori Suomi ry.
Syväoja, H. ym. 2012. Liikunta ja oppiminen.
Tilannekatsaus. Opetushallitus. Muistiot
2012:5.
Syväoja, H. ym. 2013. Physical Activity,
Sedentary Behavior, and Academic Performance
in Finnish Children. Med Sci Sports Exerc 45 (11),
2098–2104.
THL 2017. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos.
Kouluterveyskyselyn tulokset. www.thl.fi/fi/web/
lapset-nuoret-ja-perheet/tutkimustuloksia