Pyöräily lisää terveyspääomaa

Pyöräilystä on viime vuosina tullut yhä näkyvämpi osa katukuvaa. Koko maan tasolla pyöräily painottuu väestöryhmittäin tarkasteltuna lapsiin, nuoriin ja aikuisiällä naisiin.

Kaksi vuotta sitten Liikenne ja viestintäministeriö julkaisi Kävelyn ja pyöräilyn edistämisohjelman. Se on varsin ajankohtainen edelleen. Nyt, poikkeusoloissa pyöräily näyttää lisääntyneen, koska se mahdollistaa turvavälien noudattamisen ja siten turvallisen liikkumisen paikasta toiseen. Tässä otteita ohjelmasta.

Kävelyn ja pyöräilyn edistämisohjelmalla halutaan parantaa kävelyn ja pyöräilyn edellytyksiä suomalaisissa kunnissa sekä tukea liikenteen kasvihuonekaasupäästöjen vähentämistä ja kansanterveyden parantamista Suomessa. Edistämisohjelmassa kävelyn ja pyöräilyn vuoden 2030 tavoitteeksi asetetaan 30 % matkamäärien kasvu. Tavoite on sama kuin kansallisessa energia- ja ilmastostrategiassa. 30 prosentin matkamäärien kasvu tarkoittaisi noin 450 miljoonaa uutta kävely- ja pyöräilymatkaa vuonna 2030, ja 35-38 prosentin kulkutapaosuutta kävelylle ja pyöräilylle nykyisen 30 prosentin sijaan.

Kävelyn ja pyöräilyn turvallisuuden tulee entisestään parantua matkamäärien kasvusta huolimatta. Kansantalouden näkökulmasta tavoitteena on ns. plussavisio: liikenteen päästöjen, liikennekuolemien ja liikenneonnettomuuksien vähentämisellä yhdessä kansanterveyden kohentumisen kanssa haetaan yhteiskunnalle miljardien eurojen säästöjä.

Edistämisohjelmassa yksilöidään 31 eri toimenpidettä kävelyn ja pyöräilyn edistämiseksi. Keskeisiä keinoja ovat muun muassa infrastruktuurin ja maankäytön suunnittelun kehittäminen, rahoituksen kohdentaminen kävelyn ja pyöräilyn edistämiseen sekä asenteisiin ja liikkumistottumuksiin vaikuttaminen. Lisäksi nähdään tärkeänä taloudellisen ohjauksen ja lainsäädännön kehittäminen, yhteistyö eri toimijoiden välillä, kävelyn ja pyöräilyn vastuutahojen määrittäminen ja pyörämatkailun edistäminen.

Pyöräilystä iloa poikkeussoloihin

– Pyöräliiton vinkit!

 

1. Hyppää huoletta pyörän selkään. Pyöräily hiljaisilla teillä ja maastossa pitää takuuvarmasti erossa muista ihmisistä. Yleiskunnosta ja omasta mielialasta kannattaa pitää nyt erityisesti huolta.

2. Huollata pyörä ja tue pienyrittäjää. Listaltamme löydät huoltoyritykset, joissa voit asioida ilman ihmiskontaktia. Hyväkuntoisella fillarilla on ilo polkea.

3. Pyöräleikit lapsen kanssa. Pyörällä voi tehdä muutakin kuin siirtyä pai-kasta toiseen. Suorittakaa yhdessä pyöräilyn katsastuskortti tai napatkaa vinkit pyöräleikkeihin.

4. Hanki uusi pyörä pyöräliikkeestä. Myyjillä on nyt hyvin pyöriä tarjolla ja malleissa riittää valinnanvaraa. Lähikontaktia voi välttää vaikka soittamalla ennakolta kauppaan ja kertomalla, millaisia pyöriä haluaisi koeajaa. Sovi koeajo ulos liikkeen edustalle.

5. Hanki uusi pyörä verkkokaupasta. Kotimaassa toimitukset kulkevat nor-maalisti ja suomalaiset verkkokaupat ovat hintansa puolesta kilpailukykyisiä. Niiden valikoimaan kannattaa ehdottomasti tutustua.

6. Hanki pyörä käytettynä. Käytettynä voi saada pyörän hyvään hintaan. Varmista kuitenkin, ettei pyörä ole varastettu ja pyydä todisteeksi vaikkapa myyjältä pyörän alkuperäinen ostokuitti.

7. Ota kaupunkipyörä käyttöön. Lyhyet matkat kannattaa kulkea julkisen liikenteen sijaan kaupunkipyörällä. Käytä pyöräillessä käsineitä ja huolehdi käsihygieniasta.

Terveys, toimintakyky
ja kunnon edistäminen

Fyysisen aktiivisuuden puute on noussut 2000-luvulla merkittävimpien terveyttä vaarantavien riskitekijöiden joukkoon aiheuttaen arviolta 3,2 miljoonaa kuolemaa vuosittain. Elinympäristöt ja arjen käytännöt ovat yhteiskunnallisen kehityksen myötä vähentäneet tarvetta liikkua, tehdä työtä ja hankkia ravintoa lihasvoimin. Vaikka liikunta vapaa-ajan harrastuksena ja hyvinvoinnin osatekijänä on monipuolistunut ja kasvattanut suosiotaan, fyysisen aktiivisuuden kokonaismäärä on pudonnut historiallisen alhaiselle tasolle. Lapsista ja nuorista noin kolmannes, aikuisväestöstä alle viidennes ja ikäihmisistä muutama prosentti liikkuvat terveyssuositusten mukaisesti. Tieto eri väestöryhmien todellisesta fyysisen aktiivisuuden määrästä on viime vuosina tarkentunut teknologisten mittausmenetelmien myötä. Samalla on vahvistunut käsitys siitä, että jopa valtaosa valveillaoloajasta vietetään istuen tai makuulla. Huolestuttavaa on, että osa väestöstä ei liiku käytännössä lainkaan.

Seurauksista ilmeisimmät kytkeytyvät kansanterveyteen. Käypä hoitosuosituksen mukaan säännöllisen liikunnan tulee kuulua pitkäaikaissairauksien, kuten valtimotautien, lihavuuden, diabeteksen, rappeuttavien tuki- ja liikuntaelinsairauksien, ahtauttavien keuhkosairauksien, muistisairauksien, depression ja useiden syöpäsairauksien, ehkäisyyn, hoitoon ja kuntoutukseen, tarvittaessa yhdistettynä muihin elintapamuutoksiin ja hoitoihin.

Liikunnan puute näkyy sekä suorina että epäsuorina kansantaloudellisina kustannuksina, kuten sairaanhoitomenoina, tuottavuuden laskuna, työkyvyttömyytenä sekä jopa ennenaikaisina kuolemantapauksina. Lisäksi ikääntyvien ihmisten fyysisen aktiivisuuden lisääntyminen vähentäisi kuntoutuksen ja laitoshoidon tarvetta. Arviot asian kansantaloudellisesta merkityksestä vaihtelevat sadoista miljoonista euroista miljardeihin euroihin.

Kävelyn ja pyöräilyn taloudellisten hyötyjen laskentaan on Maailman terveysjärjestön WHO:n toimesta kehitetty ns. HEAT -menetelmä. Eri maissa ja kaupungeissa tehdyt laskelmat osoittavat, että yhden euron investointi pyöräteihin palautuu monenkertaisena takaisin. Valtakunnallisesti on laskettu, että kävelyn lisääminen Suomessa 20 prosentilla tuottaisi yhteensä 3,3 miljardin euron ja pyöräilyn lisääminen 1,1 miljardin euron arvosta terveyshyötyjä.

Fyysisen aktiivisuuden lisääminen arkirutiineissa on välttämätöntä kansallisen tilannekuvan muuttamiseksi. Liikunnan harrastamiselle työpäivän jälkeen voi olla hankala löytää aikaa, mutta osittainenkin työmatkojen kulkeminen kävellen tai pyörällä kerryttää huomaamatta terveysliikuntasuosituksen mukaisen määrän liikkumista eli 2 t 30 min reipasta kestävyysliikuntaa viikossa. Potentiaalia on olemassa, sillä henkilöautolla tehtävien matkojen osuus nousee merkittävästi jo 1–2 kilometrin mittaisilla matkoilla, joilla olisi paljon potentiaalia kävelyn ja pyöräilyn lisäämiseen. Työ- ja koulumatkojen taittaminen kävelemällä tai pyörällä lisäisi päivittäistä liikuntaa lapsilla, nuorilla ja työikäisillä. Puoli tuntia reipasta pyöräilyä useampana päivänä viikossa, vähintään 10 minuutin jaksoissa vähentää sydän- ja verisuonisairauksien, diabeteksen ja korkean verenpaineen kehittymisen riskiä auttaa veren rasvakoostumuksen ja kehon painon säätelyssä.

On todettu, että terveyshyödyt, joita saadaan lisääntyneestä fyysisestä aktiivisuudesta (kävelystä ja pyöräilystä), ovat suuremmat kuin liikkujaan kohdistuneet haitat onnettomuuksista ja ilmansaasteista. Yhteiskunnan kustannukset pienenevät myös, kun pysäköintitilan ja autoväylien tarve vähenee. Lisäksi kävely ja pyöräily ovat halpoja liikkumismuotoja sekä käyttäjälleen että yhteiskunnalle.

Koulumatkaliikunnan on tutkimuksissa todettu muodostavan jopa puolet oppilaiden päivittäisestä reippaasta liikunnasta. Koulumatkojen aktiivisen kulkemisen on havaittu olevan yhteydessä mm. parempaan kestävyyskuntoon, ja matalampaan sydäntautiriskiin. Englannissa on arvioitu, että jo lyhyiden automatkojen vaihtaminen aktiiviseen kulkemiseen voisi säästää sen terveydenhuollon kuluissa noin miljardi puntaa vuosittain. Kävelyn ja pyöräilyn osana työmatkaliikkumista on todettu olevan lisänä muuhun liikkumiseen, eikä se vähennä liikkumista muulloin vapaa-aikana.

Kävelyn ja pyöräilyn lisääntyminen vaikuttaakin fyysiseen aktiivisuuteen myönteisesti etenkin vähän liikkuvien osalta. Vuonna 2014 sekä miehistä että naisista 15 % käytti vähintään 30 minuuttia päivässä työmatkoihin pyöräillen tai kävellen.26 Sähköpyörillä on todettu pyöräiltävän noin 50 prosenttia pidempiä työmatkoja kuin tavallisilla pyörillä. Passiivisen työmatkakulkemisen vaihtaminen sähköpyöräilyyn on havaittu mm. parantavan sydäntautien riskitekijöitä. Lisäksi työmatkapyöräilyn on todettu olevan yhteydessä myös vähentyneisiinsairauspoissaoloihin.

Tavoitteet vuoteen 2030

Tavoitteena on lisätä sekä kävely- että pyörämatkojen määrää 30 prosentilla vuoteen 2030 mennessä (nykytilaan verrattuna). Vuonna 2030 kävelyn ja pyöräilyn yhteinen kulkutapaosuus nousee nykyisestä noin 30 prosentista vähintään 35–38 prosenttiin. Tämä merkitsee, että vuonna 2030 kävely- ja pyöräilymatkoja tehdään vähintään noin 450 miljoonaa enemmän kuin nyt. Matkamäärien kasvusta huolimatta kävelyn ja pyöräilyn turvallisuuden tulee entisestään parantua. Tavoitteena on, että vähintään puolet uusista kävely- ja pyöräilymatkoista tulisi siirtymänä henkilöautomatkoista. Tällä hetkellä henkilöautolla tehtävien matkojen osuus nousee merkittävästi jo 1–2 kilometrin mittaisilla matkoilla, joilla kävelyn ja pyöräilyn potentiaali on kaikkein suurin. Yhdessä joukkoliikenteen ja liikenteen muiden palveluiden kanssa kävely ja pyöräily voivat korvata henkilöauton käyttöä myös pidemmillä matkoilla. Kansantalouden näkökulmasta tavoitteena on ns. plussavisio: liikenteen päästöjen, liikennekuolemien ja liikenneonnettomuuksien vähentämisellä yhdessä kansanterveyden parantumisen kanssa haetaan yhteiskunnalle miljardien eurojen säästöjä.

Liikennekasvatus poikkeusoloissa

Koronavirusepidemia on sulkenut
kouluja ja vienyt sekä oppilaat,
opettajat että vanhemmat tilanteeseen,
joka vaatii poikkeusjärjestelyjä.
Etäopetukseen sopeutuminen
käy kaikilta osapuolilta helpommin,
kun tarjolla on valmiita tehtäväpaketteja
oikealle kohderyhmälle
suunnattuna.
”Liikennekasvatus kuuluu tärkeänä
osana opetussuunnitelmaan,
ja haluamme kannustaa opettajia
pitämään siitä kiinni myös näinä
vaikeina aikoina. Olemme tehneet
asian helpoksi ja koonneet eri luokka-
asteille soveltuvat tehtäväpankit
kätevästi samaan paikkaan”, kertoo
Liikenneturvan suunnittelija Eeva-
Liisa Markkanen.

Liikenneturva tarjoaa opettajille
ja muille kasvattajille runsaasti
materiaalia ja toimintavinkkejä liikennekasvatuksen
toteuttamiseen.
Suuri osa monipuolisista harjoituksista
soveltuu mainiosti kotiympäristössä
tehtäviksi joko itsenäisesti
tai huoltajan tuella.
”Kun yhteiskunta on monilta
osin kiinni, on hyvä lähteä kävelemään
tai pyöräilemään raittiiseen
ulkoilmaan vaikka koko perheen
voimin. Yhteisistä ulkoiluista voi
tehdä myös loistavia käytännön
liikennekasvatushetkiä. Omalle
lapselle sopiva harjoitus tai tehtävä
löytyy varmasti”, kannustaa
Markkanen.