Kohti hyvää huomista

Viidellä vuosikymmenellä Neuvola ja kouluterveys -lehti on ollut läheinen työkumppanini. Sattuma osutti meidät yhteen 1980-luvun lopulla. Yhteistyömme vetoketju on nyt erkanemassa, mutta lehti jatkaa matkaansa, printtinä, diginä ja pää pystyssä.

Kun aloitin Mannerheimin Lastensuojeluliitossa terveydenhuollon ohjelmapäällikkönä, lehti oli ollut olemassa jo neljännesvuosisadan. Säännöllinen kontakti neuvolajärjestelmään sekä kouluterveydenhuoltoon lehden avulla tuntui hienolta ja oli sittemmin oiva kanava työssäni liiton omasta terveysvalitusaineistosta ja tapahtumista tiedottamisessa.

Mannerheimin Lastensuojeluliitto oli itseoikeutettu julkaisemaan siihen aikaan Neuvolatyö-nimisenä ilmestynyttä lehteä, olihan liitto neuvolainstituution perustaja yhdessä arkkiatri Arvo Ylpön kanssa. Niin suuri merkitys kansanterveydelle neuvolajärjestelmä on ollut, että Tiede-lehden lukijat äänestivät sen kaikkien aikojen arvokkaimmaksi suomalaiseksi keksinnöksi kymmenisen vuotta sitten.

Myös koulun terveystyötä arvostetaan ja vaalitaan lehdessä. Kouluterveydenhuollon palvelut ja koulun terveystiedon opetus ovat lapsen ja nuoren terveyden tukemisessa ja terveysosaamisen voimistumisessa suuria tukipilareita.

Mannerheimin Lastensuojeluliiton luopuessa lehdestä vuosituhannen vaihteessa julkaiseminen siirtyi Lapsi 2000 ry -asiantuntijajärjestölle. Järjestön monialaiset terveyden asiantuntijat ovat tuottaneet vuosien myötä valtavasti artikkeleita ja kolumneita. Jotkut ovat uurastaneet säännöllisesti ja vuosikausia.

Lehteä on aina tehty tiiminä, bändinä, jossa jokainen saa tarvittaessa soittaa myös sooloa. Minun roolini on ollut innostaa, koota, kirjoittaa ja saada lehti valmiiksi. Motivaatio tehdä neuvolatoimintaa ja kouluterveyttä tukevaa lehteä on näkynyt lehden tekijöissä. ”Työ on etuoikeus”, sanovat kirjoittajat ja haastateltavat yksissä tuumin. Monet yhteistyöjärjestöt ovat myös hyödyntäneet mahdollisuutta kertoa omasta toiminnastaan lehden sivuilla. Yksi tärkeimmistä on ollut yli 20 jäsenjärjestön muodostama Lasten terveysfoorumi. Ansiokasta yhteistyötä on myös tehty Turun yliopiston lastenpsykiatrian tutkimuskeskuksen kanssa.

Haasteista eteenpäin

Julkisen rahoituksen puuttuessa lehti on pysynyt hengissä ilmoitustulojen avulla. Uskoa lehden tekemisessä on kuitenkin tarvittu, sillä taloudellisesti haasteellisia aikoja on eletty. Usko on tarkoittanut myös sitä, että tekijät ovat luottaneet printtilehden olemassaoloon. Printti pysyy silmien edessä tukevammin kuin mobiili- tai verkkosivu ja se myös arkistoituu helposti.

Terveyden edistämisen ja ehkäisevän lastensuojelun ammattilehteä tarvitaan ehkä erityisesti juuri nyt, kun infra on muutosten myllerryksessä. Tänä päivänä neuvola on ykköspaikalla sote-palvelujen ennaltaehkäisevän työn ketjussa. Mukana pysyy myös Neuvola ja kouluterveys -lehti, joka tavoittaa välillisesti lähes kaikki suomalaiset lapsiperheet. Uusina tuulina on tehty myös suoraan lapsiperheille jaettavia NeuvoLasta- ja TueNuorta -lehtiä. 

Niin pitkä tämä kolmenkymmenenviiden vuoden lehdentekemisen polkuni on ollut, että alkuvuosien kuvissa esiintyneet – niin omat kuin sukulaisten ja tuttujen – lapset ovat nyt vanhempia, pienten lasten isiä ja äitejä. Heidän lapsensa saattavat vuorostaan nyt olla kuvissa, luvan kanssa ja kiitosten kera.

Minä puolestani keskityn kuuden ällän iloihin: lastenlapsiin, luovaan kirjoittamiseen, liikuntaan, lukemiseen, luontoon ja lekotteluun. Ja kaikkia näitä myös veneessä ja mökillä, yhdessä ja erikseen.

Lämpimät kiitokset säännöllisesti lehteä tukeneille tekijöille:

Viidellä vuosikymmenellä Neuvola ja kouluterveys -lehti on ollut läheinen työkumppanini. Sattuma osutti meidät yhteen 1980-luvun lopulla. Yhteistyömme vetoketju on nyt erkanemassa, mutta lehti jatkaa matkaansa, printtinä, diginä ja pää pystyssä.

Kun aloitin Mannerheimin Lastensuojeluliitossa terveydenhuollon ohjelmapäällikkönä, lehti oli ollut olemassa jo neljännesvuosisadan. Säännöllinen kontakti neuvolajärjestelmään sekä kouluterveydenhuoltoon lehden avulla tuntui hienolta ja oli sittemmin oiva kanava työssäni liiton omasta terveysvalitusaineistosta ja tapahtumista tiedottamisessa.

Mannerheimin Lastensuojeluliitto oli itseoikeutettu julkaisemaan siihen aikaan Neuvolatyö-nimisenä ilmestynyttä lehteä, olihan liitto neuvolainstituution perustaja yhdessä arkkiatri Arvo Ylpön kanssa. Niin suuri merkitys kansanterveydelle neuvolajärjestelmä on ollut, että Tiede-lehden lukijat äänestivät sen kaikkien aikojen arvokkaimmaksi suomalaiseksi keksinnöksi kymmenisen vuotta sitten.

Myös koulun terveystyötä arvostetaan ja vaalitaan lehdessä. Kouluterveydenhuollon palvelut ja koulun terveystiedon opetus ovat lapsen ja nuoren terveyden tukemisessa ja terveysosaamisen voimistumisessa suuria tukipilareita.

Mannerheimin Lastensuojeluliiton luopuessa lehdestä vuosituhannen vaihteessa julkaiseminen siirtyi Lapsi 2000 ry -asiantuntijajärjestölle. Järjestön monialaiset terveyden asiantuntijat ovat tuottaneet vuosien myötä valtavasti artikkeleita ja kolumneita. Jotkut ovat uurastaneet säännöllisesti ja vuosikausia.

Lehteä on aina tehty tiiminä, bändinä, jossa jokainen saa tarvittaessa soittaa myös sooloa. Minun roolini on ollut innostaa, koota, kirjoittaa ja saada lehti valmiiksi. Motivaatio tehdä neuvolatoimintaa ja kouluterveyttä tukevaa lehteä on näkynyt lehden tekijöissä. ”Työ on etuoikeus”, sanovat kirjoittajat ja haastateltavat yksissä tuumin. Monet yhteistyöjärjestöt ovat myös hyödyntäneet mahdollisuutta kertoa omasta toiminnastaan lehden sivuilla. Yksi tärkeimmistä on ollut yli 20 jäsenjärjestön muodostama Lasten terveysfoorumi. Ansiokasta yhteistyötä on myös tehty Turun yliopiston lastenpsykiatrian tutkimuskeskuksen kanssa.

Haasteista eteenpäin

Julkisen rahoituksen puuttuessa lehti on pysynyt hengissä ilmoitustulojen avulla. Uskoa lehden tekemisessä on kuitenkin tarvittu, sillä taloudellisesti haasteellisia aikoja on eletty. Usko on tarkoittanut myös sitä, että tekijät ovat luottaneet printtilehden olemassaoloon. Printti pysyy silmien edessä tukevammin kuin mobiili- tai verkkosivu ja se myös arkistoituu helposti.

Terveyden edistämisen ja ehkäisevän lastensuojelun ammattilehteä tarvitaan ehkä erityisesti juuri nyt, kun infra on muutosten myllerryksessä. Tänä päivänä neuvola on ykköspaikalla sote-palvelujen ennaltaehkäisevän työn ketjussa. Mukana pysyy myös Neuvola ja kouluterveys -lehti, joka tavoittaa välillisesti lähes kaikki suomalaiset lapsiperheet. Uusina tuulina on tehty myös suoraan lapsiperheille jaettavia NeuvoLasta- ja TueNuorta -lehtiä. 

Niin pitkä tämä kolmenkymmenenviiden vuoden lehdentekemisen polkuni on ollut, että alkuvuosien kuvissa esiintyneet – niin omat kuin sukulaisten ja tuttujen – lapset ovat nyt vanhempia, pienten lasten isiä ja äitejä. Heidän lapsensa saattavat vuorostaan nyt olla kuvissa, luvan kanssa ja kiitosten kera.

Minä puolestani keskityn kuuden ällän iloihin: lastenlapsiin, luovaan kirjoittamiseen, liikuntaan, lukemiseen, luontoon ja lekotteluun. Ja kaikkia näitä myös veneessä ja mökillä, yhdessä ja erikseen.

Lämpimät kiitokset säännöllisesti lehteä tukeneille tekijöille:

Matti Rimpela, Riitakerttu Kaltiala, Hannu Hausen, Sari ja Virpi Taipale, Kristiina Tervonen, Aino-Maija Lahtinen, Aura Korppi-Tommola, Anne-Maria Latikka, Tuija Siitonen, Antti Vammel, Silja Kosola, Elina Hermansson, Sinikka Kuosmanen, Kasper Salin, Katja Lilja, Pauliina Aarva, Heli Kuusipalo ja monet muut. Kiitos myös hienosta yhteistyöstä Artean Tea Itkoselle. Kiitokset myos kentälle ja erityiskannustukset uudelle päätoimittaja Eeva Itkoselle.

Teksti: Seija Sihvola

Teksti: Seija Sihvola