Jokainen odottaja ansaitsee tulla kohdatuksi yksilönä

Kun odottaja saapuu ensi kertaa neuvolan vastaanotolle, hän astuu osaksi terveydenhoitajan arkipäivää. Odottajalle itselleen hetki on kuitenkin kaikkea muuta kuin tavallinen. Hänen sisällään kasvaa elämää – kokonaan uusi persoona. Ajatus on järisyttävä. Mutta mitä kaikkea se merkitsee odottajalle itselleen? Vastaus tähän kysymykseen voi olla ratkaiseva perheen tulevaisuuden kannalta – mutta kuinka usein siitä päästään puhumaan neuvolan vastaanotolla?

Neuvolan tavoitteena on tukea raskaana olevan, sikiön ja koko perheen terveyttä ja hyvinvointia ennaltaehkäisten terveydellisiä riskejä ja syrjäytymistä. Tästä syystä äitiysneuvolassa tehdään laaja terveystarkastus, jossa selvitetään perheen hyvinvointia useista eri näkökulmista: odottavan perheen voimavarat- lomake ja masennusriskiä kartoittava EPDS-kysely valottavat odottajan elämäntilannetta laajemminkin kuin fyysisen voinnin näkökulmasta. Samassa yhteydessä voidaan selvittää myös synnytykseen liittyviä ajatuksia ja terveystottumuksia.

Kattava näkökulma on äärimmäisen tärkeä, sillä muutoin raskauden seuranta painottuu suurelta osin odotuksen fyysisen kehityksen seuraamiseen ja riskien ennaltaehkäisyyn. Niin tärkeää kuin tämäkin on, sen korostuessa odottaja voi joutua vähitellen sivurooliin – pelkääjän paikalle oman raskautensa matkalla. Kun huomio keskittyy ensisijaisesti siihen, millaisia arvioita asiantuntijat antavat omasta ja vauvan tilasta, on pian vaikeaa enää luottaa omiin havaintoihin ja tuntemuksiin.

Tuoreessa kirjassani Odotuksen sävyt – Kokonaisvaltaisesti kohti vanhemmuutta (Kirjapaja, 2024) raskautta lähestytään kokonaisvaltaisesti, odotuksen eri ulottuvuuksia tutkien ja itsereflektioon rohkaisten. Tietokirjaan kokemuksiaan jakaneiden 22 vanhemman tarinoissa nousee esiin, että odottajan kokonaisvaltaiselle hyvinvoinnille on tärkeää saada tietoa raskauden fyysisestä etenemisestä, mutta vähintään yhtä tärkeää on päästä prosessoimaan raskauden merkitystä sisäisesti. Toisaalta myös vertaistuen ja sosiaalisen tukiverkoston merkitys korostuu tarinoissa suurena voimavarana – tai kaipuun kohteena.

Siihen, missä määrin odottaja saa mahdollisuuksia tähän kaikkeen, vaikuttaa paljon tapa, jolla odottajia kohdataan terveydenhuollon piirissä aina neuvolasta synnytyssairaalaan. Työntekijöiden vaihtuessa on mahdotonta päästä luomaan luottamuksellista suhdetta hoitajan kanssa, ja kylmä hymytön neuvolalääkäri herättää syviä häpeän kokemuksia. Mutta kun vastassa on lämmin, kiinnostunut ihminen, joka aidosti haluaa tietää mitä kuuluu, voi olo olla neuvolan jälkeen suorastaan voimaantunut.

Odotuksen sävyt-kirjan tarinoissa on kokemuksia muun muassa lapsettomuudesta, hedelmöityshoidoista, synnytyspelosta ja sateenkaariperheen perustamisesta. Toisaalta mukana on myös tavallisia identiteetin ja perhesuhteiden muutoksiin liittyviä huolia, pohdintoja parisuhteen tilasta ja omasta jaksamisesta. Hämmästyttävän suuri osa odottajan hyvinvointiin vaikuttavista seikoista on juuri niitä asioita, joihin työntekijä ei voi valmistautua etukäteen tai päätellä ulkokuoren perusteella. Raskaana oleva saattaa voida fyysisesti hyvin, mutta sisäisesti hän voi olla valtavassa myllerryksessä.

Kun kohtaamisessa halutaan aidosti luoda odottajalle kokemus nähdyksi ja kohdatuksi tulemista, korostuu työntekijän oma läsnäolon ja kohtaamisen taito. Tässä haasteena on riisuutua oletuksista, joita oma ammattitaito ja työkokemus ovat vuosien varrella tuoneet. Kokemus on parhaimmillaan suuri voimavara, mutta sen perusteella olettaminen voi estää näkemästä selvästi sitä, mikä on suoraan edessä.

Raskaana oleva tuo tapaamiseen mukanaan koko elämäntarinansa, huolensa, ilonsa, toiveensa ja pelkonsa. Hän tuo muuttuvan identiteettinsä, arvonsa ja elämänsä suuret kysymykset. Kun näille kaikille annetaan tilaa ja aikaa vastavuoroisessa kohtaamisessa, on odottajan mahdollista kertoa avoimesti tarpeistaan ja tutkia myös lapsen saamisen eri merkityksiä turvallisesti – luottaen paitsi terveydenhuollon ammattilaisiin, myös omaan itseensä ja kehoonsa.

Johanna Mantere (TT, TaM) on kehittänyt Odotuksen sävyt-vertaistukiryhmät odottajien tueksi. Odotuksen sävyt – Kokonaisvaltaisesti kohti vanhemmuutta (Kirjapaja) käsittelee odotuksen, synnytyksen ja vanhemmaksi tulon vaikutusta elämään niin raskauden tuomien fyysisten muutosten, identiteetin, ihmissuhteiden kuin eksistentiaalisten kysymysten näkökulmista. Johannan perheeseen kuuluu kaksi alle kouluikäistä lasta ja suomalais-australialainen puoliso Teri.

odotuksensavyt.com

Instagram: @odotuksensavyt